Minä valitsen tämän -albumin sanoitukset ja muutama sana kappaleista 

Päätös

Päätös-biisiä tehdessäni diggailin tosi paljon Oren Lavien Note to selfiä. Törmäsin siihen ystävän suosituksesta ja mielestäni se oli viisaudessaan täyttä kultaa. Halusin tehdä oman ohjenuorani, muistutuksen siitä kuinka moni asia on minun omissa käsissäni. Kappale syntyi yhdeltä istumalta, myöhemmin muutin vain hiukan melodiaa. Hyvin pian alkoi tuntua myös luontevalta, että tämä olisi levyn aloitusraita, ikään kuin intro levylle. Levy sai myös nimensä tästä biisistä.

 
se on mun päätös
mitä sanoillani teen
iskenkö niillä katuun
vai nostanko ilmaan

se on mun päätös

missä näen kauneutta
onko se harvinaisuus
vai pilkahdus kaikessa

se on mun päätös
miten aikani käytän
laitanko hyvän kasvamaan
vai kitkenkö rauhaa 

se on mun päätös
missä ajassa elän
on kolme mahdollisuutta
minä valitsen tämän

Askel kerrallaan

Askel kerrallaan, syntyi pääsiäismaanantaina (fun fact, tein samana päivänä myös Veneen ekan version). Kun vedin sen ekan kerran bänditreeneissä, soittoniekat povasivat kappaleesta hittiä. Ilmeisesti siis tykkäsivät Noh, hitti tai ei, mulle biisi on yksi levyn kulmakivistä. Diggaan erityisesti stemmoista, kertsin draivista ja tän biisin sanat on mun tyyppiselle hätähousulle / jänskääjälle kuin tehdyt (ja niinhän ne onkin 😎).

 
puunrunko on kaatunut
puron yli sillaksi
sen sammalpinta näyttää
liukkaalta kuin musta jää

mitä toiselta puolen löytyy
voin arvata, en muuta
en tunne vielä tuota metsää
mut vaikka pelottaa
mun on otettava selvää

yksi askel kerrallaan  

mitä sitten vaikka kastuisin
kyllä kesä kuivaa
mitä sitten vaikken onnistuisi
yritän uudestaan
kaikki etsii omia polkujaan
ja hetkeä oikeaa

yksi askel kerrallaan 

Marita

Äitienpäivänä mietin oman sukupuuni naisia. Minua, äitiäni ja mummaani yhdistävästä nimestä lähti ajatus kirjoittaa biisi. Se on tapani muistaa Marita-mummaani, joka nukkui pois muutama vuosi sitten. Halusin, että biisissä kuuluu se ilo ja rakkaus, jota tunnen äitiäni ja mummaani kohtaan. Bändin kanssa biisi muotoutui suoraviivaiseksi ja energiseksi rockiksi, joka tukee vähäeleistä tekstiä. Kuten muutkin albumin kappaleet, Marita äänitettiin pääosin livenä E-Studiolla Sipoossa.

kolmas nimeni on
sama kuin äitini toinen
kolmas nimeni on
sama kuin mummani ensimmäinen

marita

käsilaukun ja kalevalakorun
otin mummani tavaroista
sukupolvien ketjuun
lisään laulun naisista

marita

yksi meistä on enää vain kuvassa 

marita 

Pohjantähti

"Pohjantähti hurmaa lämpimällä soundillaan, johon voisi vaikka kääriytyä ja vain katsella hetken pohjoista taivasta." -Mika Roth/desibeli.net 

loputonta rämpimistä

en edes tiedä minne ja mistä oon tulossa
patterit on lopussa

hakkaan taskulamppua huudan apua
puiden seasta lehahtaa lentoon lintuja
niillä on toisensa

nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on
nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on

ei aina tarvitse tietää
lyhyintä reittiä saati mikä on määränpää
usein vähempikin riittää

joo joo se on helposti sanottu
elä hetkessä, tuttu juttu
mut miten se tehdään

nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on
nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on 

eikö mikään riitä

nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on
nostan katseen taivaalle ja etsin pohjantähden
tuolla se on, tuolla se on

Toivon koko sydämestäni

Toivon koko sydämestäni syntyi kun olin Kaitajärvellä biisintekoreissulla. Tein viikon ajan kipaleita (tavoite yksi per päivä) ja niistä Toivon koko sydämestäni päätyi levylle asti. Kuvastaa aika hyvin sitä miten paljon tulee kirjoitettua sellaista mikä jää matkan varrelle. Tähän biisiin Timo soitti aivan kitarasoolon, joka on mun yksi lempparikohdista koko levyllä. Toivon koko sydämestäni on oodi lempeydelle.

sä oot kaunis
oot kaunis oot kaunis oot kaunis
mä sanon sen
yhä uudestaan ja uudestaan mä sanon sen
luota muhun
mä näen sut paremmin kuin kukaan

kunpa et olisi niin ankara itsellesi
toivon koko sydämestäni
kun katulampun valossa katson sua lempeästi
toivon koko sydämestäni
sulle pelkkää hyvää

sä oot vapaa
oot vapaa, oot vapaa oot vapaa
sä pystyt mihin vaan
sussa on voimaa ja taitoo ja sua rakastetaan
luota muhun
mä tunnen sut paremmin kuin kukaan

kunpa et olisi niin ankara itsellesi

toivon koko sydämestäni
kun katulampun valossa katson sua lempeästi
toivon koko sydämestäni 

sulle pelkkää hyvää

Vene

nää soinnut on peilityyni vedenpinta

ja sanat vene joka sitä halkoo
jos et kuuntele ne ohi lipuu
järven syliin tippuu

se susta riippuu
mä soudan täällä
sulle kertoa haluun
ei oo myöhäistä

koko elämäni ootin sua
ja ootan yhä vaan
viestin kirjoitan uudestaan
toivon sen saat

se susta riippuu
mä soudan täällä
sulle kertoa haluun
ei oo myöhäistä

ei oo myöhäistä
vielä ei oo myöhäistä

se susta riippuu
mä soudan täällä
sulle kertoa haluun
ei oo myöhäistä

se susta riippuu
mä soudan täällä
sulle kertoa haluun
ei oo myöhäistä

se susta riippuu
en voi muuta tehdä 
kuin tämän laulun

Siltä se näyttää

Siltä se näyttää on suoraviivaisen menevä ja energinen rokkiviisu. Lähdin rakentamaan sanoitusta kutkuttavan "Siltä se näyttää" -fraasin ympärille. Siltä se näyttää, mutta mikä todellisuus onkaan? Tätä biisiä laulaessa pääsin revittelemään sydämeni kyllyydestä.

mä suu auki katson sun menoa

sulle vaikeudet on rikkaruohoja
olet sitkeä kuin paju
taivut muttet katkea

siltä se näyttää

mistä sä oikein tankkaat valoa
kun viikkokausia on ollut harmaata
ootko päättänyt ettei sua
niin vain nujerreta

siltä se näyttää

ei siitä kauaa oo
kun kaaduit lakoon
taas sä pystyssä oot
ei siitä kauaa oo
taas sä pystyssä oot 

siltä se näyttää

Kumpaa sutta ruokit

Ensimmäinen demo valmistui, kun olin Hailuodossa kirjoittamassa lauluja pari kesää sitten. Biisi lojui käyttämättömänä puolisen vuotta, kunnes kaivelin tietokoneen sisuksista keskenjääneitä demoja. Olin tyytyväinen säkeistöihin, mutta kertosäe ei toiminut. Sanoitus naksahti kohdilleen, kun lisäsin säkeistössä olevan pessimistisen äänen vastapainoksi kertsiin toisen, vielä syvempää tulevan äänen. Sen toiveikkaan ja luottavaisen äänen, joka helposti jää epäonnistumista pelkäävän egon jalkoihin. Kysymys kuuluukin, kumpaa sutta ruokit?

voisin vannoo

se on ajanhukkaa 
umpikuja tai vähintään joutomaa
syvä ääni mua neuvoo 

tiedän kertoo 
joku menee pieleen
ainekset uupuu
tai maku ei oo mieleen
syvä ääni mua neuvoo  

mitä jos se onkin ihanaa
ja kaikki menee hyvin
mitä jos se onkin ihanaa
kuiskaa äänistä syvin

ei kestä päivänvaloo

sun kummalliset oikut
ne katseita kerää
kirkkaina kuin soihdut
syvä ääni mua neuvoo

korkeintaan huomioo 
saisit vähän talteen
parempaan tulokseen
ei riitä rahkeet
syvä ääni mua neuvoo 

mitä jos se onkin ihanaa
ja kaikki menee hyvin
mitä jos se onkin ihanaa
kuiskaa äänistä syvin

kumpaa sutta ruokit

Versot

niin herkkinä
ne tuulessa värisee
pienet vihreät
en tiedä mitä niistä tulee

vielä hetki sitten tässä
oli vain musta maa
mutta ihme tapahtui
minä sain tämän aikaan

kun katson tarkasti
näen kuinka ne kasvaa
valoa kohti kurkottaa
kun katson tarkasti
näen kuinka ihmeellistä se onkaan

luulin etten pystyisi
elossa pitämään
jotain niin haurasta
ja tärkeää

nyt hoivaan ja kastelen
hentoja versoja
se on mun tehtävä
jota en enää unohda

kun katson tarkasti
näen kuinka ne kasvaa
valoa kohti kurkottaa
kun katson tarkasti
näen kuinka ihmeellistä se onkaan

vielä koittaa se päivä

jolloin ne pärjää omillaan
ei siihen mene kauaa
vielä koittaa se päivä 
ja näen kuinka ihmeellistä se onkaan

Ihan tavallisena iltana

teen taitteen
tähän hetkeen
kun palaan katsomaan näen kuinka

ihan tavallisena iltana
syömme taivaallista noutopitsaa
ja katsomme telkkarista
tämän hetken suosikkisarjaa

teen taitteen
tähän hetkeen
kun palaan katsomaan näen kuinka

ihan tavallisena iltana
syömme taivaallista noutopitsaa
ja katsomme telkkarista
tämän hetken suosikkisarjaa

ihan tavallisena iltana
kertaamme päivän tapahtumat
hämärässä olkkarissa
pidät päätäsi sylissäni 
ihan tavallisena iltana